Menestyksen jäljillä
Nimeni on Erkki Miinala. Olen työskennellyt nykyisen työnantajani Annanpura Oy:n palveluksessa syyskuusta 2010 lähtien eli lähestulkoon firmamme koko olemassaolon ajan. Tämän 13 vuoden työperiodin ajan olen yhdistänyt subjektiivisesti tarkasteltuna hyvällä menestyksellä työni ja huippu-urheilijan urani. Pelaan näkövammaisille suunniteltua joukkuepeliä nimeltään maalipallo. Maalipallo on yksi harrastetuimmista paralympialajeista maailmassa; tätä nykyä maalipalloa pelataan yli 130 maassa. Edustin Suomen miesten maalipallomaajoukkuetta vuosina 2007–2021 voittaen tuona aikana peräti seitsemän arvokisamitalia, kirkkaimpana saavutuksena paralympiakulta Lontoon vuoden 2013 Paralympialaisista. Voit käydä lukemassa lisää maalipallosta täältä www.goalball.fi/mika-on-maalipallo.
Tässä blogikirjoituksessani avaan teille mielenkiintoisia havaintoja, joita olen viimeisten 13 vuoden aikana tehnyt yhtäläisyyksistä, jotka johtavat menestykseen niin urheilussa kuin työelämässäkin yksilön kohdalla. Se, miten joukkueena, tiiminä tai yrityksenä menestytään yhdessä onkin sitten täysin oma blogiaiheensa. Olen työskennellyt viimeisen 13 vuoden aikana pääsääntöisesti 85–100 prosentin työajalla, minkä ohella olen harjoitellut keskimäärin 15 tuntia viikossa, pyhittänyt noin 60 prosenttia viikonlopuistani maajoukkueen leireille ja turnauksille sekä kansalliseen että kansainväliseen seurajoukkuetoimintaan maalipallon saralla, joten voin hyvällä omallatunnolla todeta, että tämä empiirinen kokemuspohja aiheesta on varsin mittava.
Halu oppia ja kehittyä
Meillä ihmisillä on sisäänrakennettuna ominaisuutena palava halu onnistua, olla hyvä jossakin asiassa. Tähän haluun ajavana voimana lienee tarve olla yhteisölleen hyödyksi, tulla hyväksytyksi yhteisön jäseneksi ja saada arvostusta, jopa ihailua. Tämä tarve synnyttää luonnollisestikin halun oppia jonkun asian hyvin ja kehittyä siinä kaiken aikaa.
Urheilu tarjoaakin erinomaisen väylän tällaisen tarpeen tyydyttämiseen. Urheilulajista riippumatta opittavaa ja kehitettävää on paljon niin fyysisissä ominaisuuksissa, lajin taktisten nyanssien hallinnassa kuin oman henkisen pääoman kasvattamisessa. Urheiluun kuten varmasti myös työelämään pätee lausahdus: ”Koskaan et ole täysin valmis”.
Omalla kohdallani kipinä maalipalloon syntyi jo pienenä poikana, kun pääsin tätä vauhdikasta, mukaansatempaavaa ja aivan uniikkia lajia kokeilemaan Jyväskylän näkövammaisten koululla. Valitettavasti kokeilumahdollisuudet olivat harvinaista herkkua kotikaupungissani Kemissä, joten jouduin odottamaan aina aikuisikään saakka, että pääsin muuttamaan pääkaupunkiseudulle ja aloittamaan maalipallon harrastamisen toden teolla. Lajin vaatimat fyysiset ominaisuudet minulla olikin jo melko hyvin tienattuna kiitos todella urheilullisen lapsuus- ja nuoruusikäni, mutta maalipallon taktisen ja ennen kaikkea henkisen puolen suhteen olin täysin raakile.
Minussa oli kuitenkin syttynyt palava halu, intohimoksikin kutsuttu voima ammentaa oppia, oivaltaa niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin ja jalostaa oppimaani käytäntöön pelikentällä, mikä johtikin kohdallani hämmästyttävän nopeisiin kehitysaskeliin kohti maailman huippua.
Tukevalta pohjalta on helppo ponnistaa
Olen huomannut urheilussa menestymisen lainalaisuuksien pätevän erinomaisesti niin litterointityöhön kuin työelämässä pärjäämiseen yleensäkin. Siinä missä huippumaalipalloilijan pohjana on loistavat fyysiset ominaisuudet (voima, nopeus, räjähtävyys ja kestävyys), on litterointityön pohjana oivalliset kieliopilliset taidot ja erinomainen kyky tehokkaaseen koneella kirjoittamiseen. Tämän pohjan rakentaminen vaatii uutteraa ja sitoutunutta harjoitusta sekä totta kai määrätietoisuutta ja suunnitelmallisuutta, toistoja toistojen perään. Tämä työ on varmasti ajoittain turhauttavaa, sillä ihmismieli tahtoo monesti oikoa mutkia suoriksi ja mennä sieltä, mistä aita on matalin, mutta anna aikaa kehittymisellesi ja ole kärsivällinen, sillä mitä tukevampi sinun pohjasi on, sitä helpompi sen päältä on ponnistaa.
Syvenny ja hallitse
Pelkät hyvin harjoitetut perustaidot eivät kuitenkaan ole vielä tae menestymiselle. Maalipallossa sinun on hallittava pelin taktiset nyanssit käytännössä pelikentällä ja lisäksi sinulla on oltava kyky reagoida salamannopeasti vastapuolen tekemiin taktisiin muutoksiin pelin sisällä. Taktisen puolen taitojen kehittämiseen saat eväitä valmentajiltasi, omaksumalla vaikutteita kanssapelaajiltasi, syventymällä pallopelien taktisesta puolesta kirjoitettuun kirjallisuuteen / videomateriaaliin ja yksinkertaisesti vaihtamalla aktiivisesti ajatuksia ja ideoita muiden kanssa pelistä.
Litterointityössä sinun on hallittava erilaiset litteroinnin muodot ja tyylit, mikä vaatii hyvää perehtymistä kunkin lajin vaatimuksiin. Sinun on vastattava kulloisenkin asiakkaan tarpeisiin juuri hänen toivomallaan tavalla; menestymiseen ei riitä siis robottimainen kaavojen toistaminen, vaan pitää olla myös kyky luovaan ajatteluun ja muutoksiin toimintatavoissa. Myös litterointityössä kysyvä ei eksy tieltä, vaan kuten maalipallon taktisten nyanssien oppimisessa niin myös litterointityön saloihin syventymisessä äärimmäisen arvokkaassa roolissa ovat kollegojen väliset keskustelut, ideariihet, koulutusmateriaalit ja yksilön jatkuva nälkä kehittyä paremmaksi työssään. Puhutaanpa sitten urheilussa tai työelämässä menestymisestä, niin molempiin pätee takulla moninkertaisen paralympiavoittajan Leo-Pekka Tähden tutuksi tekemä motto: ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen”.
Keskittymisen päässä mestaruudesta
Kun sinulla on vankka osaamispohja urheilulajiisi / työtehtävääsi ja olet omistautunut syventymään ja kartoittamaan osaamistasi kaiken aikaa olet jo hyvällä tiellä kohti menestystä. Pidän kuitenkin tärkeimpänä ominaisuutena niin maalipallossa kuin litterointityössäkin menestymiseen kykyä intensiiviseen keskittymiseen. Maalipallossa pelaajien silmät on peitetty täysin tummennetuilla laseilla, joten pelivälineen havainnointi perustuu ainoastaan kuuloaistiin. Ottelun aikana pelikentällä sinun täytyy pystyä keskittymään omien pelikavereittesi kanssa kommunikointiin, sisäistää valmennukselta satelevia ohjeita, kuunnella herkeämättä, mitä vastapuolella tapahtuu ja kaiken tämän informaatiotulvan keskellä vielä syöksyä räjähtävästi lähes 80 km/h kiitävän kovan kumipallon eteen, säilyttää torjunta-asento vakaana, napata pallo haltuusi ja palauttaa se vähintään yhtä räjähtävästi, tarkasti ja ovelasti alle 10 sekunnin aikana takaisin kohti vastustajan päätyä. Maalipallopelissä keskittymisen herpaantumiset näkyvät armottomana palautteena tulostaululla lisämaaleina vastustajalle. Tämän vuoksi huippumaalipalloilijat harjaannuttavat keskittymistään monentyyppisin harjoittein kaiken aikaa, jotta he pystyisivät sulkemaan ympäröivät olosuhteet, mahdolliset yleisön joukosta tulevat kommentit ja muut keskittymistä herpaannuttavat tekijät mielestään H-hetken koittaessa.
Litterointityö perustuu niin ikään kuuloaistiin. Lähtökohtaisesti tila, missä suoritat litterointityötä olisi oltava mahdollisimman äänetön, mutta esim. avokonttorissa ja varmasti myös kotona syntyy erilaisia häiriötekijöitä, jotka on vain parhaansa mukaan suljettava pois mielestään, jotta litteraattia voisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Ajoittain litteroitava materiaali voi olla äärimmäisen haastavaa heikon tallenteen laadun vuoksi, joten tällöin intensiivisen keskittymisen kyky tulee arvoon arvaamattomaan, kun joudut kärsivällisesti kuuntelemaan samaa lausetta jopa kymmenen kertaa, kunnes sen sisältö lopulta sinulle aukeaa.
Litteroitsijankin on hyvä harjoittaa keskittymistään erityyppisin harjoittein, jotta tehokkaan ja laadukkaan työnteon periodit säilyisivät läpi työpäivän. Lopulta kuitenkin ihmisen keskittymiskyvyn rajat ovat rajalliset, joten litterointityössä erittäin tärkeään rooliin nouseekin hyvän työrytmiikan löytäminen; taukoja on hyvä ja pitääkin pitää, minkä aikana on hyvä hetkeksi päästää mieli täysin vapaaksi intensiivisen keskittymisen moodista ja ajatella hetken aikaa jotain ihan muuta, vaikkapa vitsailla työkaverin kanssa. Itse suosin litterointityössä rytmiä 30 – 45 min työtä + 5 min taukoa. Luonnollisesti työpäivän alussa työperiodit voivat olla jopa pidempiäkin, mutta erityisesti mitä pidemmälle työpäivä etenee, sen tärkeämpää on hyvän rytmityksen hallitseminen, jotta keskittyminen ei pääse harhailemaan ja sitä kautta työn tehokkuus ja laatu kärsimään.
Ja lisäksi on äärimmäisen tärkeää muistaa, että mestareillakin on huonoja päiviä, on hetkiä, jolloin elämässä tapahtuvat asiat niin hyvät kuin ne ikävämmätkin tunkeutuvat väkisin intensiivisen keskittymisen läpi ja sehän on täysin inhimillistä. Mestareidenkin on oltava armollisia itselleen, annettava itselleen aikaa käsitellä mielessä myllertävät tunteet ja palata sen jälkeen entistä vahvempana.
Pyydä tarjous litterointipalveluista